Aulassa odottelimme Katariinaa,joka pian tulikin papereiden kanssa luoksemme.Sinä koiraseni katselit luottavaisena minua ja hait rapsutuksia.Kävimme passisi ja rokotustodistuksesi läpi.Vielä katsottiin,että mikrosiru oli kohdallaan ja niin olit lopultakin minun.Et enää tarhakoira vaan ihan oikea perheenjäsen.
Taksikuski soitti ja ilmoitti viivästyksestä,muttei se haitannut.Meillä oli puuhaa riittämiin kun tutustuimme toisiimme.Aluksi sinua koiraseni vain taisi kiinnostaan enemmän repussa tuoksuvat lihapullat.Äiti kävi ilahduttamassa muita koiria ja tarjosi kaikille lihapullia,me odotimme aulassa taksia.Sinulla oli heti hurmaava äänetön murina ja kaipaava itku kun näköpiiristäsi poistui äitini tai minä.Tajusit olevasi nyt meidän lauman jäsen ja pidit hyvää huolta,että pysyimme kaikki lähekkäin.Tarhan työntekijät kävivät kaikki sinua rapsuttamassa hyvästiksi ja olit selvästi valloittanut kaikki lähelläsi olleet ihmiset.
Samaan aikaan meidän kanssamme tuli kaksi nuorta naista hakemaan ihastuttavaa Rocky-bokseria ja pihalla vaihdoimme hieman kuulumisia.Oli hieno tunne tietää,että nämä kaksi koiraa lähtisivät tänään matkalle Suomeen uuteen elämään.
Surku tuli upeaa mustaa paimenkoiraa, jota hakemaan tullut nuoripari ei lopulta koiraa ottanutkaan.Musta koira oli jo silmät tuikkien esittänyt voimiaan riuhtaisemallaan itsensä taluttajan otteesta ja tekemällä kunniakierroksen pihalla.Se näytti upealta koiralta.Nuoripari ojensi kuitenkin koiran takaisin Katariinalle ja jos olisin pystynyt olisin senkin hihnan päässä olevan pojan tuonnut Suomeen.Mutten voinut.Mietin vielä taksissakin miten sen koiran mahtaa käydä.
Taksikuski ihasteli sinua koiraseni,mutta kauhistui rahallisia kulujasi.Minä en välittänyt moisesta,minulle oli vain tärkeää tarjota sinulle koti lopuksi elämäksesi.Olin jo umpirakastunut sinuun.
Urheasti taistelit matkapahoinvointia vastaan taksimatkan ja terminaalin pihassa merkkasit läheisen pylvään.
Passitarkastus sujui nopeasti ja pian olimmekin matkalla laivaan,sinä tiukasti sylissäni sillä jalkasi eivät oikein kantaneet liukkaalla lattialla.Laivassa kävimme hakemassa lemmikkihytin avaimet ja sinut koiraseni rekisteröitiin ihastuneilla huudahduksilla.
Hytti oli melko ankea,ihan alimmaisessa kerroksessa,mutta ei se haitannut.Tarjosin sinulle pari lihapullaa ja vettä,jonka litkit ahmien.Sinun oli kova jano.Annoin vielä pahoinvointilääkkeen ja lopulta sinä kaivauduit kylkeeni kerälle ja nukahdit.Olit lopenväsynyt.
Istuin vieressäsi kunnes laiva lähti liikkeelle ja siinä sinua katsellessa kyyneleet puristivat kurkkua..Mitä kaikkea sinä olitkaan mahtanut kokea?Kuonossasi oli pitkä haava ja niskassa puremajälkiä.Silmät olivat todella uupuneet ja kuonon harmaat karvat saivat sinut näyttämään iäkkäältä.Lisäksi laihuutesi oli silmiinpistävää.
Alkumatkan aikana en edes osannut puhua mitään,katsoin vain sinua.Kun olit syvässä unessa kävimme äidin kanssa jaloittelemassa ja ostamassa leivät hyttiin.Miten vaikea minun olikaan jättää sinua edes pieneksi hetkeksi yksin!Mutta hyvin sinä olit pärjännyt,nukuit kerällä patjan päällä.
Siinä syödessä uskalsin jo rentoutua,pahin takana.Kohta olisimme kotona.
Hyttikäytävällä törmäsin ihanaan Rockyyn,joka pusutteli antaumuksella.Vessakäynnin aikana sinulle oli jo tullut ikävä ja hätä.Uikutit kun avasin hytin oven.Silmät moittivat hylkäämisestä.Yritin pissattaa sinut suihkuhuoneessa,mutta katselit ihmeissäsi ja kun tulimme hyttikäytävälle lorotit antaumuksella kulmaan.Vein sinut naureskellen hyttiin ja palasin siivoomaan.
Loppumatkan istuimme hytissä ja odottelimme Suomeen saapumista.Lopulta tuli kuulutus ja kokosimme tavarat kasaan.Lähdimme hissillä uloskäyntiä varten viidennelle kannelle.Laivan kanssa oli kuitenkin ongelmia ja maihinnousu myöhästyi.Siinä käytävällä odotellessa kiinnitit koiraseni paljon huomiota vain olemalla hiljaa paikallasi.Vieraat ihmiset tulivat rapsuttelemaan ja kyselemään taustojasi.Monen silmissä oli kyyneleet kun he kuuntelivat tarinaasi.
Eräs seurue reilaajia sai jakamattoman huomiosi kun uskalsit kiivetä erään nuoren miehen syliin.Tältä mieheltä oli juuri kuollut oma koira ja liikuttuneena hän rapsutteli sinua.Samalla seurue kyseli Viron oloista ja innostui harkitsemaan itsekin kodin tarjoamista jollekin koirista.
Maihinnousu sujui melko nopeasti eikä tullisakaan tarvinnut kauaa jonotella.Kannoin sinua sylissäni,sillä olit ihan uuvuksissa ja varmasti nälkäinenkin.Bussi lähti sopivasti ja menimme Tennispalatsille sen kyydissä.Toivotin sinut tervetulleeksi Suomeen.
Kampin terminaalista äiti lähti jatkamaan kotiinsa ja me istuimme odottamaan bussin lähtöä.Lopulta bussi tuli ja viimeinen etappi kohti kotia alkoi.Olit rauhallisesti ensin sylissäni katsellen maisemia ja lopulta kävit lepäämään jalkoihini.Bussipysäkiltä oli pari kilometriä kävelyä kotiin,mutta reippaasti kipitit edellä ja haistelit pusikoita.Vihdoin viimein kellon lähennellessä yhtätoista illalla avasin kotioven ja me olimme perillä.Tervetuloa kotiin Nipa!
keskiviikko, 17. tammikuu 2007
Kommentit